Poikaset Balilla

Selamat Malam!

Eli hyvää iltaa siis. Istua röhnötin rannalla säkkituolissa taivaan alla bisse kourassa alkaessani kirjoittamaan tätä päivitystä kellon ollessa 23.10 torstaina 6.10. Tulin rannalle yksikseni hengailemaan, juomaan pari iltabisseä ja kuuntelemaan livemusaa. Olin jo lähtemässä kotiin, mutta ajattelin, että kun tuota oluttakin on jäljellä, niin kirjoitanpas tähän väliin. On muuten jännä, kuinka helposti Juuson saa tyytyväiseksi. Siihen tarvitaan vain ranta, olut, livemusa ja säkkituoli. Vielä parempi olisi, jos tämän kaiken saisi auringonlaskun aikaan 🙂 Kirjoitan myös nyt Open Officen kautta ensin, koska päivällä olin jo kirjoittamassa päivitystä, mutta netti katkesi ja kirjoittamani teksti hävisi kuin tuhka tuuleen.

Viime päivityksestä on taas turhan kauan aikaa, sorry 🙁 Tässä olisi nyt kahden ryhtiliikkeen aika. Ensinnäkin, yritän nyt taas alkaa kirjoittelemaan vähän säännöllisemmin kuin mitä tähän asti. Toiseksi, olen laittanut tässä merkille, että on lokakuun alku, mikä tarkoittaa, että reissua on jäljellä vielä yli puolet. Mutta se aika alkaa tuntumaan aika vähältä, kun alkaa miettimään, mitä kaikkea tässä on vielä tekemättä. En halua eikä kannata liikaa suunnitelmia ja aikatauluja miettiä, mutta on kuitenkin paikkoja, missä haluan käydä ennen kotiinpaluuta. Tarvitsisi siis ruveta vähän miettimään, että minne ja milloin haluaisi minnekin mennä. Tarkoitus olisi käydä Gilin, Lombokin ja Lembonganin saarilla, Javalla, Jakartassa, Balin eri osissa ja vaeltamassa vuorilla. Kuulostaa paljolta, mutta noita pystyy yhdistämään monia samaan reissuun.

En muista yhtään taaskaan, mitä tässä on tapahtunut sitten viime päivityksen. Käytiin tosiaan siellä länsirannikolla ja pohjoisessa ja se reissu meni kaikin puolin hyvin siis. Ai niin, kerroinkin, että Tommilla ja Jarilla puhkesi renkaiden kumit siellä. No, niin puhkesi minultakin, kun oltiin vuorilla. Hauskinta näissä tapauksissa oli vain se, että jokaisella kerralla huoltamo löytyi ihan vierestä 😀

Mitäs muuta. Hennan ja Sannin kanssa käytiin ainakin muutama viikko sitten päiväreissulla Balin eteläkärjessä Uluwatussa. Sen reissun alkua edelsikin sellainen episodi, kun olin kömpimässä sängystä ylös, niin eräs mies koputti oveen. Hän halusi saada minun skootterin rekisteriotteen ja viedä sen poliisilaitokselle uusittavaksi, koska se oli vanhentumassa. Vastavuoroisesti hän oli antamassa minulle kopion rekisteriotteestani ja palauttavansa alkuperäisen seuraavana päivänä. No, minulla kellot rupesi heti soittamaan päässä, aamupöhnästä huolimatta. Sanoinkin soittavani pyörien vuokraajalle ja kysyväni, mistä tässä on kyse ja että voinko antaa rekisteriotteen miehelle. Enhän tietenkään halunnut antaa mitään hänelle ennen kuin olen varmistunut siitä, että se menee varmasti oikeaan paikkaan. No, pyörien vuokraaja soitti takaisin ja sanoi, että homma on ok, että anna rekisteriote vain miehelle. Tarinan opetus oli siis vain se, että jos jokin asia vaikuttaa epäilyttävältä, niin varmista ensin asia ennen kuin annat mitään papereita kenelläkään 🙂

Käytiin siis Uluwatussa ja on kyllä aivan mahtava paikka. Hienot, sykähdyttävän isot kallionjyrkänteet rannalla, joiden päältä on aivan mahtavat maisemat. Käytiin katsomassa Uluwatun apinatemppeli. Aion mennä sinne joskus mukaan johonkin seremoniaan. Varsinkin nyt, kun minulla on tuo balilainen perinnepuku. Ilman sitä pukuahan sinne seremoniaan ei pääsisi mukaan. Ostimme nuo puvut koulusta erästä workshoppia varten. Näiden lisäksi Uluwatusta löytyy pieniä, mutta hienoja rantoja. Paljon viihtyisämpiä kuin Kutan turistirannat. Aion mennä Uluwatuun toistekin, ihan jo pelkästään siitä syystä, että haluan nähdä auringonlaskun kalliojyrkänteiden päältä 🙂

Sitten minullahan oli tuossa 29.9 synttärit. Yhdellä Anssilla oli myös samana päivänä synttärit. Tuona 29. päivänä piti lähteä Uluwatuun, mutta koska oli hiukan pilvinen ja epävakaa päivä, niin jäimmekin tänne kotimaisemiin. Alkuillasta tulimme poikaporukalla La Plancha-nimiseen rantabaariin nauttimaan auringonlaskua säkkituoleihin kera oluiden. Oli aivan älyttömän rento fiilis ja kiva olla vaan poikaporukalla. Hyvään illanviettoon ei tosiaan paljoa vaadita 🙂 Tuli myös hyviä sunset-kuvia taas. Illalla oltiin sitten Alley Catsissa porukalla vetämässä lihapullia. Nuo Alleyn lihapullathan ovat aivan sairaan hyviä. Tosin mikään ei voita ikinä mummon lihapullia 🙂 Käykääpä immeiset testaamassa kun/jos tänne päin eksytte. Kierrettiin siinä vielä muutama muukin baari Alleyn jälkeen. Ei oltu kuitenkaan aivan tappiin asti, kun seuraavana päivänä oli vasta varsinaiset Anssin ja minun yhteiset synttäribileet Anssin porukoiden villalla. Siellä sitä vasta porukkaa olikin! 🙂 Parhaimmillaan meitä taisi illan viilentyessä olla joku reilu 60. Ainakin tilasin joku 12 taksia, kun oltiin lähdössä Kutalle 😀 Päivän kohokohta oli päivällä, kun porukalla loikoiltiin ja uiskenneltiin altaalla ja kuunneltiin Haloo Helsingin Maailman Toisella Puolen-biisiä 🙂 Ehdottomasti paras Bali-biisi ikinä, minkä omistamme kaikille vanhemmille 🙂 Parhaat villabileet oli kyllä ja meno jatkui myöhään yön pikkutunneille.

Nyt, kirjoittaessani tätä päivitystä, on maanantai 10.10. Aloitin kirjoittamaan tätä viime torstaina siis siellä rannalla yöllä. Muutaman päivän kestänyt taas tämänkin päivityksen tuleminen 😀 Tämä minun blogin pitäminen on tällä hetkellä yhtä suurta oravanpyörää ikään kuin. En kerkeä edellisiä juttuja kirjoittamaan, kun uutta juttua pukkaa jo päälle ja kun tämä pitkittyy liian paljon, niin ei edes muista, mitä on tapahtunut 🙁 Selitän vielä asiat liian pitkästi. Mutta, kun ei osaa lyhyestikään 😀 Oikeasti, yritän nyt ryhdistäytyä! 🙂 Koettakaahan kestääpi! 🙂 Mutta jatketaan juttua myöhemmin. Heippodei!

ps. Laitan kanssa noihin päivityksiin kuvia, jahka saan senkin aikaiseksi. On tuo kuvien lisääminen vähän aikaa vievää puuhaa eikä hidas nettiyhteys yhtään paranna sitä 😀